Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Euroopan unionin laajentumisen kunniaksi järjestetyssä juhlassa Finlandia-talossa 4.5.2004

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan ensimmäiseksi esittää lämpimät onnitteluni Kyproksen, Tshekin tasavallan, Viron, Unkarin, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian ja Slovenian edustajille ja toivottaa Teidät tervetulleiksi Euroopan Unionin perheeseen.

Rooman sopimuksella 1957 perustettu yhteisö on laajentunut jo viisi kertaa. Jokainen näistä kerroista on ollut merkittävä askel eurooppalaisen yhdentymisen tiellä. Nyt toteutunut laajentuminen on kuitenkin aivan erityisellä tavalla historiallinen. Vaikka Eurooppaa jakanut rautaesirippu repesi jo puolitoista vuosikymmentä sitten, vasta nyt voi katsoa kylmän sodan kauden lopullisesti siirtyneen historiaan. Lisäksi unioniin liittyvät kaksi saarivaltiota, Kypros ja Malta vahvistavat yhteisön välimerellistä ulottuvuutta.

Kaiken kaikkiaan Euroopan unioni saa 75 miljoonaa uutta kansalaista ja laajenee 25 valtion ja yli 450 miljoonan ihmisen yhteisöksi.

Neuvotteluprosessi ja jäsenyyskriteerien täyttäminen on vaatinut uusilta jäsenmailta paljon. Uudet jäsenmaat ovat läpikäyneet merkittävän uudistusprosessin suhteellisen lyhyessä ajassa. Laajentuminen on vaatinut työtä myös vanhoilta jäsenmailta sekä komissiolta. Sallikaa minun muistuttaa tänä juhlapäivänäkin, että työ ei ole ohi. Uudistustyö jatkuu ja mitä nopeammin me siinä edistymme, sen nopeammin voimme hyötyä laajentumisesta täysimääräisesti.

Älkäämme myöskään unohtako jäsenyysneuvotteluja jatkavia Bulgariaa ja Romaniaa, joista odotetaan jäseniä 1.1.2007, mikäli maat ovat siihen valmiit. Tässäkin yhteydessä on syytä lausua vilpitön kannustus.

Kolmannen hakijamaan, Turkin, jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta on määrä päättää joulukuussa komission lausunnon ja suosituksen pohjalta. Turkki on edistynyt Kööpenhaminan poliittisten kriteerien täyttämisessä ja EU kannustaa Turkkia jatkamaan uudistusprosessia.

Myös Länsi-Balkanin mailla on EU-jäsenyysperspektiivinsä. Kroatia jätti jäsenyyshakemuksensa viime vuonna, ja komissio on antanut lausuntonsa hakemuksesta. Makedonia puolestaan jätti jäsenyyshakemuksensa viime maaliskuussa.

Jäsenyysmahdollisuushan on lisäksi kaikilla niillä Euroopan valtioilla, jotka täyttävät Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa vahvistetut kriteerit. Kaikki Euroopan maat eivät välttämättä halua hakea EU:n jäsenyyttä siitä riippumatta, täyttävätkö ne nämä kriteerit. EU on osa Eurooppaa. Meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota hyviin naapurisuhteisiin ja meidän tulee ponnistella kaikin keinoin luodaksemme yhteistyön maailmaa.

Uusien jäsenmaiden integroituminen EU:hun edistää Euroopan poliittista vakautta myös Balkanin alueella, ja avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön rajanaapurien Venäjän, Valko-Venäjän, Ukrainan, Serbian ja Montenegron sekä Kroatian kanssa.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa Euroopan unionin 25 jäsenmaassa. Vaalit pidetään jäsenmaissa hieman eri aikaan 10.- 13. kesäkuuta.

Euroopan parlamentin valtaa on vaiheittain lisätty. Parlamentti on noussut lainsäätäjäksi jäsenmaiden edustajista koostuvan neuvoston rinnalle ja HVK:ssa valmistellaan säännöksiä, jotka vahvistaisivat parlamentin asemaa edelleen. On siis entistäkin tärkeämpää, että kaikki käyttäisivät äänioikeuttaan ja osallistuisivat yhteisen parlamenttimme valintaan. Toivon aktiivista asiakysymyksiin paneutuvaa vaalikampanjointia ja jäsenmaiden keskinäistä kilvoittelua korkeimmasta äänestysaktiivisuudesta.

Aikaisempaa suurempi unioni merkitsee myös uusia haasteita. Unionin sopimusperustaa uudistetaan parhaillaan hallitustenvälisessä konferenssissa. Tavoitteena on vahvempi, tehokkaampi ja demokraattisempi unioni, joka pyrkii sekä oman alueensa kehittämiseen että olemaan hyvä yhteistyökumppani muiden kanssa.

Olemme tehneet valmistelutyötä runsaat kaksi vuotta ja saavuttaneet jo paljon. Uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta ei valitettavasti päästy yhteisymmärrykseen viime joulukuussa Eurooppa-neuvostossa. Maaliskuussa neuvotteluja päätettiin jatkaa tavoitteena saada HVK päätökseen viimeistään tämän vuoden kesäkuussa.

Aikaa ei ole kovin paljon, mutta riittävästi. Neuvotteluiden saattaminen menestyksekkäästi päätökseen edellyttää kaikilta jäsenmailta joustavuutta. Ratkaisevaa on se, löydetäänkö lopulta keskeisimmissä voimasuhteita koskevissa kysymyksissä – määräenemmistön määritelmä ja komission kokoonpano – kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Hyvin työskennellyt puheenjohtajamaa Irlanti tarvitsee jokaisen jäsenmaan tuen saattaakseen hallitusten välisen konferenssin päätökseen sovitussa aikataulussa.

Euroopan unioni on arvoyhteisö. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat ne arvot, jotka yhdistävät unionin jäsenvaltioita ja kansalaisia.

Uuden perustuslaillisen sopimuksen myötä unionin luonne arvoyhteisönä vahvistuu entisestään. Sopimuksen alussa määritellään unionin arvot, joiden jakaminen on edellytys unioniin liittymiselle. Lisäksi sopimus mahdollistaa unionin liittymisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Nizzan huippukokouksessa 2000 poliittisena julistuksena hyväksytyn perusoikeuskirjan ottaminen osaksi perustuslaillista sopimusta on merkittävä edistysaskel. Meidän jäsenmaiden – ei pelkästään velvoitteena - vaan kunnia-asiana on huolehtia samoista asioista kansallisella tasolla.

Kansalaisten tuki jäsenyydelle on ensi arvoisen tärkeää. Uusissa jäsenmaissa tiedetään kuinka vaikeaa luottamuksen rakentaminen on ja me vanhoissa jäsenmaissa tiedämme kuinka hankalaa luottamuksen säilyttäminen on. EU ei ole nuo vaan se on me.

Unionin on puolestaan pystyttävä olemaan mukana kansalaisten arjessa. Laajentuminen mahdollistaa tiiviimmän ja tehokkaamman yhteistyön mm. rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa, ihmiskaupan ja huumeiden salakuljetuksen vastaisessa toiminnassa, korruption kitkemisessä sekä terrorismin vastaisessa toiminnassa.

Unioni ei ole vain yhteistyötä kielteisen asioiden torjumiseksi, vaan se on myönteisten , toivottujen asioiden edistämistä ja tukemista kuten heikommassa asemassa olevien – naisten, lasten tai erilaisten vähemmistöjen aseman parantamista sekä ympäristönsuojelun kehittämistä.

Euroopan unioni on tärkeä taloudellisen yhteistyön mahdollistaja. Se on lisäksi voimakkaammin kuin mikään vastaava alueellinen organisaatio kiinnittänyt huomiota ei vain taloudelliseen kasvuun, vaan myös vakautta luoviin tekijöihin kuten inflaatioon, korkoihin ja valtion talouden tasapainoon ja mikä tärkeää - kansalaistemme hyvinvoinnin kannalta – työllisyyteen. Lissabonin strategian avulla parannamme Euroopan kilpailukykyä ja luomme uusia, kestävän kehitykseen perustuvia työpaikkoja. Siten jäsenmaat voivat menestyä globalisaatiossa. Ammattitaidottoman, halvan työvoiman varaan emme voi menestystämme rakentaa. Toteuttakaamme tavoitteemme yhdessä.

Unioni on yhä merkittävämpi globaali toimija. Jäsenmaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote muodostaa neljänneksen koko maailman bruttokansantuotteesta. Unionin painoarvo kauppapolitiikassa on ratkaisevan suuri. EU:n osuus maailman kehitysavusta on noin puolet. Unioni on ollut edelläkävijä kansainvälisen ympäristöpolitiikan kehittämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä.

Perustuslaillisen sopimuksen myötä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kehittyy jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta vahvistavaan suuntaan. Unionin kriisinhallintatehtäviä täydennetään ja samalla unionin toimintakykyä tehostetaan voimavarayhteistyön kautta. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa unionin vahvuus syntyy sen yhtenäisyydestä ja tasavertaisuudesta.

Euroopan unionin tavoitteena on laajan turvallisuuden vahvistaminen maailmanlaajuisesti. Unionin keinovalikoima muodostaa ainutlaatuisen jatkumon, joka ulottuu diplomatian ja siviilikriisinhallinnan keinoilla tapahtuvasta konfliktien ennaltaehkäisystä sotilaalliseen kriisinhallintaan ja yhteiskuntien jälleen rakennukseen. Turvallisen Euroopan yhteiset tavoitteet paremman maailman rakentamiseksi on vahvistettu viime joulukuussa hyväksytyssä turvallisuusstrategiassa.

Unioni on kulttuurisesti ja kielellisesti rikas – sellaisena haluan sen myös säilyvän. Haluan vielä kerran toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi niiden omilla kielillä.

Kypros: Kalos ilthate, Hoş geldiniz
Latvia: Laipni lūdzu
Liettua: Sveiki atvyke
Malta: Merħba
Puola: Witamy
Slovakia: Vitajte
Slovenia: Dobrodošli
Tshekki: Vítáme vás
Unkari: Isten hozta
Viro: Tere tulemast