Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Pohjoismaiden Investointipankin 30-vuotisjuhlaseminaarissa 14.6.2006

(puheen kielenä englanti) Kuinka Itämeren alueella valmistaudutaan kohtaamaan globalisaation haasteet

Minulle on suuri ilo puhua tässä Pohjoismaiden Investointipankin 30-vuotisjuhlaseminaarissa. Seminaarin pääteema on erittäin tärkeä ja ajankohtainen. En pyri tekemään yhteenvetoa käydystä keskustelusta, mutta haluaisin tuoda esille oman näkemykseni tämän päivän aiheesta.

Olemme kaikki globaalin yhteisön jäseniä, eurooppalaisia sekä luonnollisesti myös omien maidemme kansalaisia. Uskon, että myös Itämeren alue on osa identiteettiämme. Kaikilla Itämeren rantavaltioilla on yhteinen kiinnostus alueemme kehityksen edistämiseen. Meidän on tehtävä yhteistyötä voidaksemme hyödyntää alueen kaikki mahdollisuudet. Tätä aluetta on kehitettävä Euroopan alueellisena kasvukeskuksena, jossa yhdistyvät kilpailukyky, dynaamiset taloudet, sijoittaminen inhimillisiin voimavaroihin ja innovaatioon, sekä sosiaalinen hyvinvointi.

Voimme tehdä yhteistyötä monella eri alueella. Meriturvallisuus, kuljetus- ja ympäristöasiat käyvät hyvinä esimerkkeinä sellaisista aihepiireistä, joilla paras tulos saavutetaan toimimalla yhdessä. Meriturvallisuuden alalla hyvä esimerkki yhteistoiminnasta on Suomenlahdella käytössä oleva kolmenkeskinen alusliikenteen ohjausjärjestelmä Viron, Suomen ja Venäjän välillä. Tällä yhteistoiminnalla edistetään koko Itämeren meri- ja maa-alueen turvallisuutta. Ympäristöasioihin ja Itämeren tilaan panostaminen on erityisen tärkeää pyrkiessämme parantamaan alueen kilpailukykyä ja taloudellista merkitystä.

Uskon myös, että Itämeren alue voi hyötyä Pohjoisen ulottuvuuden politiikasta sekä läheisistä EU:n ja Venäjän välisistä suhteista. Pohjoinen ulottuvuus on sen kaikkien osapuolten; Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Islannin, Norjan, Venäjän ja Euroopan komission yhteinen hanke. Sen menestys riippuu kaikkien osapuolten aktiivisuudesta. Osallistuminen voi tapahtua kansallisella, alueellisella tai paikallisella
tasolla, liike-elämän tasolla tai yleensä kansalaisyhteiskunnassa. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteena on yhteisen kehyksen luominen poliittisen dialogin ja konkreettisen yhteistyön edistämiseksi. Pyrkimyksenä on vakauden, hyvinvoinnin, kilpailukyvyn sekä kestävän kehityksen vahvistaminen Pohjois-Euroopassa.

Suuri osa nykyisistä Pohjoisen ulottuvuuden hankkeista keskittyy Itämeren alueelle. Konkreettisia tuloksia on jo nyt saavutettu kansanterveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja
ympäristöasioiden aloilla. Kuten hyvin tiedätte, Pohjoismaiden Investointipankki on ollut rahoittamassa keskeisiä ympäristöalan hankkeita kuten Pietarin lounaista jätevedenpuhdistamoa. Pohjoisen ulottuvuuden uudistaminen on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuden prioriteetteja. Toivomme, että Pohjoisen ulottuvuuden uudistaminen EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteiseksi politiikaksi vahvistaa kaikkien osapuolten sitoutumista. Pohjoinen ulottuvuus on myös EU-Venäjä –yhteistyön alueellinen ilmentymä.

* * *

Globalisaatio voi tarjota valtavia mahdollisuuksia. On kuitenkin tärkeää, että kiinnitämme enemmän huomiota ihmisiin ja heidän tarpeisiinsa. Maailmanlaajuisesti katsoen Euroopan maat ja erityisesti Pohjoismaat ovat olleet globalisaation voittajia. Kaikki Itämeren alueen valtiot ovat joutuneet sopeutumaan kiristyvään kilpailuun, mutta olemme myös pystyneet monin tavoin hyödyntämään maailmantalouden avautumisen. Jaamme kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia koskevat tavoitteet. Meidän tulee kuitenkin lisätä investointeja inhimillisiin voimavaroihin, elinikäiseen oppimiseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotta olisimme tulevaisuudessa menestyjiä globaalissa kilpailussa.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat perustaneet järjestelmänsä pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin, jossa vakaus on pohjautuu vahvaan demokratiaan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. Tässä mallissa yhdistyvät sekä yksilön että yhteisön edut. Pohjoismailla on syytä olla tyytyväisiä menestymiseensä useissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Koulujärjestelmiemme on arvioitu kuuluvan OECD-maiden parhaimmistoon ja meillä on korkea sosiaaliturva. Ympäristösuojelumme on arvioitu korkeatasoiseksi kansainvälisissä vertailuissa. Mielestäni Pohjoismaiden menestyminen osoittaa, että vapaan markkinatalouden ja hyvän kilpailukyvyn sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristösuojelun ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia.

Itämeren maat jakavat yhteisen haasteen koskien väestön ikääntymistä. Tämä tuo suuria paineita työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan. Näiden haasteiden kohtaamiseksi on olemassa useita toimintamalleja, joita voimme soveltuvin osin hyödyntää tulevaisuudessa. Meidän on kuitenkin huomioitava se merkittävä panos, jonka ikääntyvät ihmiset voivat moninaisen kokemuksensa pohjalta tarjota yhteiskunnallemme ja nuoremmille työntekijöille. Tie elinikäiseen oppimiseen alkaa vaikuttamalla yhteiskunnallisiin ja työyhteisön arvoihin korostamalla iän ja kokemuksen merkitystä.

Taloustieteilijät erottelevat usein maita niiden talouskehityksen perusteella. On maita, jotka jo ovat saavuttaneet korkean teknisen tason ja joilla on korkea tuottavuus- ja tulotaso. Näiden maiden kasvua kuitenkin hidastaa se, että ne joutuvat toimimaan tienraivaajina ja kantamaan tästä oman taakkansa. Toisaalta on myös maita, jotka voivat yhä hyötyä taloudellisesti ja teknisesti menestyneempien maiden saavuttamisen mahdollisuuksista. Näissä maissa talouskasvu on nopeampaa. Kysymys on siitä, kuinka tästä kasvupotentiaalista voidaan rakentaa kestävä ja oikeudenmukainen todellisuus. Asia on pitkälti riippuvainen ihmisistä, instituutioista ja politiikasta.

Erottelu tienraivaajien ja perässä tulevien välillä on hyödyllinen, mutta se myös luonnollisesti yksinkertaistaa asioita paljon. Useat eri tekijät vaikuttavat tulevaisuuteemme, ja emme varmasti tiedä, mitkä niistä ovat kaikista merkityksellisimpiä. Monikaan ei olisi arvannut vain parikymmentä vuotta sitten, minkälainen rooli informaatioteknologialla tulisi olemaan nykypäivän maailmassa.

Maapallo on pyöreä ja nykypäivän yritystoiminta on globaalia. Vaikka ajattelemme globaalisti, voimme toimia paikallisesti ja alueellisesti. Meidän on edettävä nykyisen kokemuksemme varassa ja olla avoimia tulevalle. Meidän täytyy toimia siten, että mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on kaikilla ja meidän tulee sijoittaa enemmän innovaatioon. Parantaaksemme kilpailukykyä inhimillisiin voimavaroihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan tehdyistä investoinneista saatavat tulokset tulee muuntaa kilpailukykyisiksi palveluiksi ja kulutushyödykkeiksi. Tämän tilanteen saavuttamiseksi tarvitsemme maailmanluokan yrityksiä sekä hyvin toimivan julkisen sektorin. Menestyksemme tärkeimmät mittarit tulee olla kansalaistemme hyvinvointi sekä vakaat ja vauraat yhteiskunnat, jotka perustuvat sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Haluaisin lopuksi kiittää Pohjoismaiden Investointipankkia tämän tilaisuuden järjestämisestä ja kaikesta työstä, jota olette tehneet 30 vuoden ajan. Haluaisin myös toivottaa pankillenne mitä parhainta menestystä seuraavien 30 vuoden ajalle ja myös sen jälkeen pitkälle tulevaisuuteen.