Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin ja rouva Putinan kunniaksi järjestettävillä päivällisillä 3.9.2001

(muutosvarauksin)

Vierailunne on toinen Venäjän presidentin valtiovierailu Suomessa ja Teidän ensimmäinen virallinen vierailunne presidenttinä tähän maahan, jonka tunnette entuudestaan hyvin.

Suomi on muuttunut siitä, kun ensimmäisen kerran kävitte maassamme 1990-luvun alussa. Myös Venäjä on kokenut suuria muutoksia kuluneen 10 vuoden aikana.

Venäjän pyrkimys lähentyä Euroopan unionia ja integroida talouttaan Euroopan ja maailman talouteen on perusteltua. Samoin on tärkeää, että Venäjä jatkaa eurooppalaisena maana sitoutumistaan eurooppalaiseen arvoyhteisöön. Demokratian, ihmisoikeuksien kunnioituksen ja oikeusvaltioperiaatteen omaksuminen ja vahvistaminen on pitkäkestoinen prosessi. Herra Presidentti, te johdatte tänään määrätietoisesti Venäjän reformeja, me haluamme omalta osaltamme tukea näitä pyrkimyksiä.

Suomen ja Venäjän suhteet ovat kehittyneet vuosikymmenen kuluessa erinomaisiksi. Poliittinen, taloudellinen ja kulttuuriyhteistyömme on monipuolista ja tuloksellista. Teidän vierailunne ja sen ohjelma on hyvä osoitus siitä, että keskinäinen suhteemme on tänään luontevaa kanssakäymistä kahden toisiaan kunnioittavan valtion välillä. Olemme eilisen ja tämän päivän aikana käsitelleet useita suhteittemme kannalta keskeisiä asiakokonaisuuksia. Meillä on kaikki edellytykset kehittää edelleen molemmille osapuolille hyödyllistä yhteistyötämme.

Suomen ja Venäjän raja on myös Euroopan unionin ja Venäjän raja. Se nähdään molemmin puolin Venäjän vakaimmaksi ja taloudellisesti dynaamisimmaksi ulkorajaksi. Rajan yli kulkee enemmän henkilö- ja tavaraliikennettä kuin koskaan aiemmin.

EU:n laajentuminen lähentää Venäjää unioniin ja lisää kanssakäymistä kaikilla aloilla ja tasoilla. Laajentumisen myötä Venäjä saa neljä uutta EU-naapuria ja koko Luoteis-Venäjästä tulee EU:n naapurialue. Tämä korostaa kohta 300 vuotta täyttävän Pietarin kaupungin asemaa Venäjän historiallisena ikkunana Eurooppaan. Samalla Itämeren alueesta muodostuu entistä selvemmin yhteistyön alue.

Suomi tukee voimakkaasti EU:n laajentumista. Laajentumisella on vakautta lisäävä merkitys koko Euroopalle ja se lisää yhteistyön mahdollisuuksia Itämeren alueella. Olen vakuuttunut, että Viron, Latvian ja Liettuan jäsenyydellä Euroopan unionissa on positiivinen vaikutus niiden ja Venäjän välisille suhteille.

Euroopan turvallisuuden kehitysnäkymät ovat hyvät. Yhdentyminen edistää turvallisuutta. Niin yhteiset turvallisuusintressit kuin kunkin maan omat ratkaisutkin ovat yhteensovitettavissa Euroopan turvallisuutta vahvistavalla tavalla.
Maittemme naapuruus korostaa yhteistyön tarvetta monilla aloilla. Erityisesti tämä koskee ympäristöä. Suomenlahden ja laajemminkin Itämeren tila on yhteinen huolemme. Ympäristömme tilan parantamiseksi on meneillään monia konkreettisia hankkeita, joista keskeisin on Pietarin lounaispuhdistamo. Tärkeä aloite on myös Suomenlahden meriliikenteen ohjausjärjestelmän luominen Suomen, Venäjän ja Viron yhteishankkeena.

Energiayhteistyön osalta me suomalaiset olemme vakuuttuneita, että uuden kaasuputken rakentaminen Suomenlahden ja Itämeren kautta Euroopan markkinoille avaa uuden aikakauden Venäjän pohjolan suurten energiavarojen hyödyntämiselle.

Historiallisesti katsoen Suomen taloudellinen menestys on perustunut metsien hyödyntämiseen. Näin voisi olla myös Venäjän pohjois- ja keskiosissa. Venäjällä on tunnetusti maailman suurimmat saavutettavissa olevat metsävarat. Suomea kiinnostaa yhteistyö näiden varojen hyödyntämiseksi kestävällä tavalla. Voimme myös tarjota osaamistamme ja kokemuksiamme kestävän metsätalouden rakentamiseksi Venäjälle. Päätös ensimmäisen Suomen ja Venäjän metsähuippukokouksen järjestämisestä Moskovassa ensi talvena on erinomainen ajatus.

Kahdenvälisten suhteidemme monipuolisen kehittämisen lisäksi on syytä tuntea toisemme myös maailmalla. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehittämiseen. Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikka on tähän mennessä ehkä näkyvin panoksemme EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä. Euroopan rauhaa ja vakautta ajatellen yhteistyö Venäjän kanssa on laajentuvan unionin suuri mahdollisuus ja keskeinen haaste.

Myös kansamme kohtaavat. Maidemme välinen matkailu kukoistaa. Tuhannet suomalaiset vierailevat päivittäin Venäjällä ja vastaavasti venäläisten matkailijoiden merkitys Suomen matkailuelinkeinolle on tullut entistä tärkeämmäksi. Maidemme välinen opiskelijavaihto on niin ikään aktiivista ja sitä rajoittaa vain opiskelupaikkojen puute, ei opiskelijoiden tahdon puute.

Tämän päivän nuorilla on hyvät mahdollisuudet tutustua myös kauempana olevien maiden ja kansojen arkipäivään. On kuitenkin tärkeätä, että tunnemme tulevaisuudessa myös naapurimme. Olenkin iloinen, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA) on aloittamassa ohjelman, jossa nuoret venäläiset tulevaisuuden vaikuttajat voivat tutustua Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Olen muistanut lämmöllä vierailuani Moskovaan viime vuoden kesäkuussa. Olen iloinen, että Te ja puolisonne olette nyt vieraanamme Suomessa. Keskustelumme ovat olleet avoimia, rehellisiä ja lämminhenkisiä. Arvostan tätä suuresti, samoin kuin työtänne maidemme välisten suhteiden kehittämisessä. Toivon, että voimme jatkaa keskustelujamme lähitulevaisuudessa.

Kohotan maljani Teidän ja puolisonne terveydeksi sekä Venäjän kukoistukseksi ja Venäjän kansan menestykseksi.