Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Nicaraguan presidentin vierailun juhlapäivällisillä 22.10.2002

Señor Presidente, kun suomalainen vierailee kauniissa maassanne, kiinnittyy huomio siihen, kuinka ihmiset osaavat iloita keskellä arjen ongelmia. Nicaragualaisten laulu ja rytmikäs tanssi vie mennessään ja tanssi onkin keskeinen osa nykyistä nicaragualaista kulttuuria. Tästä tiesi kertoa tunnettu keskiaikainen espanjalainen kronikan kirjoittaja (esp. cronista) Fernández de Oviedo jo silloin, kun hän kuvasi meille Meksikosta saapuneen ja nykyisen Nicaraguan Tyynen Valtameren alueelle 1400-luvun lopulla asettautuneen Nicaraoan heimon kulttuuria.

Vastaavasti runonlausunta on ollut keskeisellä sijalla suomalaisessa kansankulttuurissamme. Hienoimpana esimerkkinä tästä on Elias Lönnrotin kokoama kansalliseepoksemme Kalevala.

Nicaragualaisia heimoja ylistettiin myös käsien taidosta. "Mustasta keramiikasta tehdyt astiat ovat sileät kuin samettia ja kelpaavat vaikkapa prinsseille lahjaksi", toteaa Oviedo, joka vei niitä mukanaan jopa Santo Domingoon asti. Idässä asuvat güetaarit olivat tunnettuja kultasepäntaidostaan.

Suomessa käsityöperinne ja muotoilu elävät edelleen vahvoina. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi Sammon, joka jauhoi tyhjästä jauhoja, suolaa ja rahaa. Todellista käsityötaitoa ja teollista muotoilua!

Chorotegat ja nicaraot hallitsivat kirjoitustaidon ja kirjoittivat kirjojaan mustalla ja punaisella musteella kämmenenlevyisille, pitkille pergamenttisuikaleille, jotka taitettiin kirjoiksi. Myös tietaipaleet, metsät ja joet oli niihin tarkasti merkitty. On arvailtu, että näin haluttiin valmistautua tulevien selkkausten varalta. Näin ystävien kesken voidaan kuitenkin tehdä sellainenkin johtopäätös, että luonnonkuvaukset olivat varhainen todiste nicaragualaisten runollisuudesta.

Kaikki tunnemme suuren nicaragualaisen runoilijan, Rubén Darion, joka tunnustetaan koko espanjankielisen runouden uudistajana ja jonka vaikutus ulottui myös Ranskaan. Dario suuntasi jo pienestä pojasta lähtien katseensa Eurooppaan, missä hän myöhemmin oleskeli monta vuotta. Olen iloinen siitä, että myös nykypäivän Nicaraguassa pidetään yllä Darion perinnettä ja että näkökenttä on jopa laajentunut ulottuen tänä päivänä tänne Pohjoiseen asti.

Pohjoismaissa on ymmärretty jo varhain se, että kulttuuri ei kuulu vain pienelle yläluokalle vaan koko kansalle. Kansantaiteella on oma tärkeä sijansa monumenttirakentamisen ja korkeakulttuurin rinnalla. Yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta on olennaista myös se, että kaikki saavat koulutusta - Educacion para todos! Suomi on Euroopan unionin jäsenenä ajamassa näitä arvoja, oikeutta koulutukseen ja oikeutta kulttuuriin. EU:n jäsenenä Suomi voi toimia hyväksi kokemiensa asioiden puolesta tehokkaammin kuin aikaisemmin.

Uskoakseni Nicaragua saattaisi jäädä isompien maiden jalkoihin. Ryhmässä pienen maan vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat - yhteistyössä on voimaa. Keski-Amerikan maat aloittivat yhdentymiskehityksen varhain, jo ennen kuin Euroopan maat, mutta yhteistyön tiellä on ollut kompastuskiviä. Toivon, että nämä esteet voitetaan ja alue pääsee nauttimaan integraation hedelmistä, vakaudesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista.

Olen erityisen iloinen siitä, että ensi vuoden alussa meidän yhteisömme, EU ja Keski-Amerikan maat alkavat neuvotella poliittisesta yhteistyösopimuksesta, joka tulee syventämään alueiden välistä yhteistyötä. Tästä sovittiin Madridissa viime toukokuussa pidetyssä huippukokouksessa, johon me molemmat osallistuimme.

Suomessa sanotaan usein, että globalisaation myötä maailmasta on tullut yksi iso kylä. Kylän asukkailla on entistä enemmän kontakteja keskenään ja heidän hyvinvointinsa on entistä enemmän riippuvainen muiden hyvinvoinnista. Uhkat, kuten ympäristön tilan huononeminen ja kansainvälinen terrorismi ovat yhteiset. Samoin yhteisiä ovat myös mahdollisuudet entistä parempaan elämään.

Tässä globalisaation maailmankylässä on tärkeää, että yhteistyön pelisäännöt ovat selvät ja oikeudenmukaiset. Myös jokaisen talon perustan tulee olla kunnossa. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioitus ja oikeusvaltioperiaate luovat kestävän pohjan oman talon rakentamiselle ja yhteistyölle muiden kanssa.

Olemme eilen ja tänään puhuneet huomattavan paljon hyvän hallinnon tarpeesta, erityisesti korruption vastustamisesta. Korruptio voi viedä talon ja maan perikatoon. Korruptio huonontaa aina eniten köyhimmän ja heikoimman asemaa.

Suomi pyrkii omilla toimillaan vähentämään köyhyyttä maailmassa, myös Nicaraguassa. Tämän avun tarkoituksena on auttaa ja vahvistaa maatanne niin, että se pystyy ponnistamaan paremmin tulevaisuuteen. Te olette sanoneet vierailunne aikana, että tarvitsette mieluummin onkia kuin kaloja. Tämä on myös meidän apumme tarkoitus: auttaa Nicaraguaa ja nicaragualaisia huolehtimaan itse itsestään.

Vaikka maamme ovatkin kaukana toisistaan on meitä yhdistäviä tekijöitä enemmän kuin aluksi luulisi. Väestömme on suurin piirtein saman kokoinen ja olemme kukin tahollamme eläneet vaikeita aikoja. Ymmärrämme siksi rauhan merkityksen kouriintuntuvalla tavalla. Kumpikin maa haluaa edistää rauhaa ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Rauha on myös kukoistavan kulttuurin edellytys. Kulttuuriin ja opetukseen sijoitetut voimavarat ovat meidän suomalaisten mielestä nopein tie kehitykseen.

Meillä on paljon yhteistä, mutta sittenkin minun täytyy sanoa, että pidän Nicaraguasta erityisesti sen vuoksi, että olemme niin erilaisia! Te olette vapautuneita ja osaatte iloita arjesta, me täällä pohjoisessa pidättyviä ja joskus surumielisiäkin. Voimme oppia niin paljon toisiltamme, siinä kansojemme välisen ystävyyden salaisuus.

Herra Presidentti, kiitän Teitä saamastani korkeasta kunnianosoituksesta, nostan maljani Teidän kunniaksenne ja toivotan Nicaragualle ja sen kansalle parhainta menestystä!