Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Itävallan liittopresidentti Thomas Klestilin ja rouva Klestil-Löfflerin isännöimällä lounaalla Wienissä 7.2.2002

(muutosvarauksin)

Haluan lämpimästi kiittää kutsusta vierailla Itävallassa, josta minulla on monia lämpimiä muistoja aikaisemmilta vierailuiltani. Erityisen miellyttäväksi tämänkertaisen vierailumme tekee se, että poliittisten keskustelujen ohella meille tarjoutuu mahdollisuus nauttia Wienin maailmankuuluista oopperatanssiaisista.

Suomalaisten ja itävaltalaisten välinen ystävyys on lujittunut pitkäaikaisessa kanssakäymisessä politiikan, talouden ja kulttuurin alalla. Ihmisten suorat yhteydet ovat moninaiset. Euroopan unionin jäseninä Suomella ja Itävallalla on yhteiset eurooppalaiset arvot ja yhteisenä tavoitteena integroida maanosamme entistä turvallisemmaksi ja paremmaksi paikaksi elää kaikille eurooppalaisille.

Suomen ja Itävallan pyrkimyksenä kansainvälisessä politiikassa on edistää yhteistyötä kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa. Keskeinen tehtävämme on konfliktien ennaltaehkäiseminen ja kriisinhallinta. Näemme, että tätä työtä on tehtävä yhdessä muiden kanssa, kahdenvälisesti ja kansainvälisissä järjestöissä.

Viime syyskuussa Yhdysvalloissa tehdyt terroriteot ovat rikos sekä yksittäisen ihmisen oikeuksia että ihmisyyttä vastaan. Terrorismin tarkoituksena on tuhota ihmisten välinen luottamus. Juuri tämän keskinäisen luottamuksen varaan on ollut mahdollista rakentaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja kansainvälistä yhteistyötä. Terrorismin tavoite on siten päinvastainen kuin meidän maidemme tavoite. Suomi ja Itävalta ovat aktiivisesti mukana terrorismin vastaisessa toiminnassa. Me molemmat korostamme YK:n vahvaa asemaa ja kansainvälisesti hyväksyttyjen arvojen tärkeyttä terrorismin vastaisessa toiminnassa.

Euroopassa elämme aikaa, joka tarjoaa todellisia mahdollisuuksia rauhan sekä hyvinvoinnin luomiselle ja vakauttamiselle koko maanosassa. Erityinen mahdollisuus on EU:n laajentuminen. Tyydytyksellä voimme todeta, että neuvotteluissa hakijamaiden kanssa suuri osa luvuista on jo neuvoteltu valmiiksi, ja tänä vuonna edistytään varmasti lopuissakin. EU:n laajentumisen arkitodellisuutta elävät rajavaltiot, kuten Suomi ja Itävalta ymmärtävät unionin laajentumisen ratkaisevan merkityksen. Meille se on kauaskantoinen rauhanprosessi, jonka edistäminen on työtä demokraattisen, vakaan ja hyvinvoivan Euroopan hyväksi. Laajentuvakaan Euroopan unioni ei kuitenkaan ole koko Eurooppa. Meidän tulee jatkossakin tehdä yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka eivät ole vielä tai jotka eivät halua EU:n jäseniksi. Eurooppa tarvitsee kaikkien maiden rakentavan panoksen.

Olen iloinen siitä, että lukuisat itävaltalaiset ja suomalaiset yritykset, kulttuurin ammattilaiset ja opiskelijat jo ovat läheisessä yhteistyössä keskenään. Olen iloinen suomalaisen talouselämän vahvasta panoksesta Itävallassa. Samoin olen ylpeä suomalaisten taiteilijoiden nauttimasta arvostuksesta Wienissä, Salzburgissa ja muualla Itävallassa. Yhtä iloinen olen itävaltalaisten ystävien kiinnostuksesta yhteistyöhön suomalaisten osapuolten kanssa yhteiskunnan eri sektoreilla.

Toivon ja uskon, että nämä suhteet tulevat vielä entisestäänkin vahvistumaan.

Haluan kiittää Teitä ja Itävaltaa erinomaisesta vieraanvaraisuudesta ja lämpimästä vastaanotosta.