Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe diplomaattikunnalle juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa 7.4.2011

(muutosvarauksin)

On suuri ilo toivottaa teidät omasta ja puolisoni puolesta tervetulleiksi perinteisille kevään juhlapäivällisille.

Tänä keväänä poikkeuksellisen monet kriisit ovat koetelleet maailmaa ja sen kansoja. Haluan vielä kerran ilmaista syvän osanottoni Japanin kansalle ja hallitukselle järkyttävän luonnonkatastrofin aiheuttamien menetysten johdosta.

Kriisejä on ollut muuallakin. Eriarvoisuus, työttömyys ja mahdollisuuksien puute ovat saaneet nuorison liikkeelle monessa maassa. Pensaspalon tavoin levinneet protestit ovat osoittaneet kansalaisten rohkeuden lähteä tavoittelemaan parempaa elämää – vapautta, demokratiaa ja säällistä työtä.

Suomen vahvuus kansainvälisessä kriisinhallinnassa on perinteisesti ollut pitkäaikainen mukanaolo, joka on sisältänyt sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan elementtejä. Tätä tarvitaan varmasti myös nyt.

Mielestäni viimeaikaiset tapahtumat korostavat Yhdistyneiden kansakuntien merkitystä. YK on foorumi, jossa kaiken kokoisten jäsenmaiden ääni pääsee kuuluville. Pienenä jäsenmaana Suomelle on tärkeää edistää toimivaa kollektiivista ja kansainväliseen oikeuteen perustuvaa turvallisuutta. Olemme YK:n vahva tukija. YK:n peruskirja sitoo ja ohjaa kaikkia jäsenvaltioita samalla tavalla, niin pieniä kuin suuriakin.

Suomi on valmis kantamaan vastuunsa ja edistämään rauhaa ja turvallisuutta aktiivisesti. Siksi Suomi – kaikkien Pohjoismaiden tuella – pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013–2014.

Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa parantaa turvallisuutta. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä. YK:n lisäksi alueellisilla järjestöillä on tässä tärkeä rooli. Afrikan Unioni ja Arabiliitto ovat olleet keskeisiä toimijoita monissa viimeaikaisissa kriiseissä. Euroopassa Euroopan neuvosto ja ETYJ työskentelevät demokratian juurruttamisen ja kriisien ennaltaehkäisemisen puolesta. Molemmat perustavat toimintansa laajaan turvallisuuskäsitykseen.

Tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median merkitys kriisitilanteissa on lisääntynyt. Tiedotusvälineet ja viime aikoina erityisesti sosiaalinen media ovat auttaneet saamaan nopeasti tietoa tilanteesta ja myös yksilöiden kannalta keskeisistä asioista, kuten perheenjäsenten tilanteesta. Tämä on erittäin hyödyllistä ja kannatettavaa. Toisaalta tiedotusvälineet ja sosiaalinen media ovat myös aiheuttaneet uusia haasteita.

* * *

Euroopan unionin merkitys maanosamme vakaudelle on keskeinen. Lissabonin sopimuksen pohjalta EU on vahvistanut ja selkeyttänyt toimintaansa erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella.

Talouskriisi on hallinnut unionin sisäisiä keskusteluja kuluneena vuonna. EU-maat ovat pyrkineet osoittamaan keskinäistä solidaarisuutta tukiessaan talouskriisiin joutuneita jäsenmaita. Näitä pyrkimyksiä on jatkettava, jotta vastaavat kriisit voidaan vastaisuudessa estää.

EU:n laajentumisprosessi on osoittautunut menestykseksi. Se on omiaan lisäämään vakautta lähialueilla, ja sitä tulee edelleen jatkaa. Suomi tukee EU:n laajentumista, mutta edellyttää että uudet jäsenmaat täyttävät sovitut jäsenyyskriteerit.

YK:n kestävän kehityksen paneeli, jonka rinnakkaispuheenjohtaja toimin yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa, raportoi YK:n pääsihteerille vuodenvaihteessa.

Paneelin tehtävä on esittää suosituksia kestävän kehityksen ja niin sanotun vihreän talouden aikaansaamiseksi. Sosiaalisesti oikeudenmukainen ja maapallon kantokyvyn rajoissa tapahtuva talouskasvu edellyttää konkreettisia toimenpiteitä sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä. Muuten viemme tulevilta sukupolvilta säällisen elämän edellytykset.

Edistysaskelia on otettu sekä kestävän kehityksen ympäristö- että taloudellisen ulottuvuuden suhteen. Sosiaalinen ulottuvuus sen sijaan on saanut laajaa huomiota vasta viime aikoina.

Jo tässä varhaisessa vaiheessa paneeli on tullut siihen johtopäätökseen, että muutoksen aikaansaaminen edellyttää kaikkien inhimillisten voimavarojen käyttöönottoa. Naisten aseman parantaminen on välttämätöntä, unohtamatta nuoria ja köyhiä.

On myös tärkeää löytää oikeat mittarit kehitykselle. Pelkkä kansallisen talouden kasvun tarkastelu ei riitä. Meidän on huomioitava myös ympäristövaikutukset sekä varallisuuden ja hyvinvoinnin jakautuminen.

Ilmasto-ongelmat, biodiversiteetin väheneminen ja muut ympäristöongelmat ovat globaaleja. Köyhyys ja työttömyys koskevat niin etelää kuin pohjoistakin. Perinteinen vastakkainasettelu pohjoisen ja etelän välillä ei ole enää riittävä. Meidän on etsittävä uusia näkemyksiä tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden ja yliopistomaailman kanssa. Ilokseni totean, että Helsingin yliopiston järjestämät Tieteidenvälisen ympäristötutkimuksen ja -opetuksen päivät ovat parhaillaan käynnissä.

* * *

Kymmenen päivän kuluttua maassamme käydään eduskuntavaalit. Vaaliasetelma on tällä kertaa tavallistakin jännittävämpi. Maailmanpoliittisen tilanteen johdosta Suomen rooli kansainvälisissä kysymyksissä on aiempaa enemmän esillä vaalikeskusteluissa. Kansainväliset asiat näkyvät entistä paremmin myös Suomessa esimerkiksi maahanmuuton myötä. Kuten kaikkialla, ihmisten välittömässä arjessa näkyvät asiat – muun muassa työttömyys ja sosiaaliset epäkohdat – ovat kuitenkin keskeisiä vaalikysymyksiä myös Suomessa.

Kukaan ei liene vielä varma vaalien lopputuloksesta tai tulevan hallituksen kokoonpanosta. Sen päättävät kansalaiset, jotka toivottavasti käyttävät äänestysoikeuttaan vilkkaasti.

* * *

On ollut ilo tavata teitä eri yhteyksissä kuluneen vuoden aikana. Hieman haikein mielin totean, että tämä on viimeinen keväinen juhlapäivällisemme. Minulla on ollut ilo olla mukana tässä tilaisuudessa lähes kahden vuosikymmenen ajan. Viimeisen 11 vuoden ajan olemme mieheni kanssa isännöineet näitä jokakeväisiä päivällisiä. Lämpimät kiitokseni teille kaikille erinomaisesta yhteistyöstä, antoisista keskusteluista ja mieliin painuvista hetkistä.