Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Unkarin tasavallan presidentti László Sólyomin valtiovierailun juhlaillallisilla 29.3.2006

(muutosvarauksin)

Arvoisa Presidentti – hyvä kollega,
Hyvät juhlavieraat,

Olen hyvin iloinen, että te halusitte jo näin virkakautenne alkuvaiheessa vierailla Suomessa. Olette jo toivottavasti voineet todellakin tuntea olevanne Suomessa ystävien parissa. Vierailimme puolisoni kanssa Unkarissa vuoden 2002 elokuun lopulla ja meillä on erittäin lämpimät muistot valtiovierailustamme kauniissa maassanne.

Maidemme kahdenvälisten suhteiden erityispiirteenä on kielisukulaisuus, joka todettiin jo yli 150 vuotta sitten. Yhteydenpito laajeni jo varhain myös kulttuurin eri alueille. Kuvataitelijamme, arkkitehtimme ja muotoilijamme kohtasivat vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä ja Budapestissa vuonna 1906 järjestetyssä yhteispohjoismaisessa taide- ja muotoilunäyttelyssä.

Maailmansotien välillä yhteydet vilkastuivat ja lisääntyivät. Mukaan tuli muun muassa Suomen ja Unkarin luterilaisten kirkkojen yhteistyö, joka jatkuu aktiivisena tänäkin päivänä. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä käynnistyneen ystävyysseura- ja ystävyyskaupunkitoiminnan laajeneminen vapaaehtoiselle kansalaistoimintatasolle on ollut maidemme välisille suhteille ensiarvoisen tärkeää. Ensimmäinen ystävyyskaupunkisopimus solmittiin 50 vuotta sitten Lahden ja Pécsin kaupunkien välillä. Tänään ystävyyskaupunkipareja on yli 50. Ystävyyskaupunkien yhteistyöhön ovat EU ja yhteiset projektit tuoneet uutta sisältöä. Ystävyysseuratoiminta on molemmissa maissa erittäin vilkasta. Merkittävää on myös yliopistojemme jo vuosikymmeniä jatkunut kanssakäyminen.

Haluaisin myös erikseen mainita Suomeen asettuneiden unkarilaisten maahamme tuoneen positiivisen vaikutuksen. Perheet kuten Szilvayt, Bogányit ja Garamit ovat merkittävällä tavalla rikastuttaneet Suomen musiikkielämää ja musiikkikoulutusta. Ja Nándor J. Mikola, kuuluisa taidemaalari on myös tänään vieraanamme.

Syksyllä 2003 aloitti Budapestissa toimintansa Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskus Finnagora. Kulttuurin ja tieteen rinnalla Finnagoran toiminnan kolmantena tärkeänä painopisteenä on talous- ja elinkeinoelämä. Finnagora on ennen kaikkea asiantuntija- ja välittäjäorganisaatio, jonka työn painopiste on ammattilaiskontaktien luomisessa. Finnagoran kohderyhmänä on erityisesti nuoriso ja tavoitteena laajentaa Suomen tuntemusta nuorten piirissä. Finnagoran kautta Suomi toivottavasti näkyy ja kuuluu Unkarissa entistä paremmin.

Suomen ja Unkarin kauppa- ja taloussuhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Kansainvälistyneistä yrityksistämme varsin monet ovat asettautuneet Unkariin. Investointiemme määrä on huomattava. Erityisen merkittävää on tietotekniikkateollisuutemme panostus Unkariin. Suomalaiset yritykset eivät ole sattumalta valinneet Unkaria vaan päätöksiin vaikuttavat monet tekijät. Haluan tässä mainita, että Suomen tavoin Unkarissa halutaan panostaa koulutukseen ja osaavaan työvoimaan. Koulutuksella on ratkaiseva merkitys kilpailukyvyn vahvistamisessa. Lisäksi pitää sijoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Te, herra Presidentti, olette nimenomaan halunneet tutustua suomalaiseen tutkimus- ja innovointitoimintaan vierailunne aikana.

Vanhastaan erittäin hyviin suhteisiimme on tullut Unkarin EU-jäsenyyden myötä uusi ulottuvuus eli yhteistyö Euroopan unionissa. Yhteydenpidon määrä maidemme välillä on jäsenyytenne myötä on pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Näin on tapahtunut kaikilla alueilla ja tasoilla.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaa tämän vuoden jälkipuoliskon. Meillä on edessämme mittavia haasteita. Toivomme tietenkin voivamme puheenjohtajakaudellamme luottaa Unkarin tukeen. Valmistaudumme tekemään lujasti työtä yhteisen Euroopan puolesta. Olemme tehneet läheistä yhteistyötä nyt puheenjohtajamaana toimivan Itävallan kanssa. Puheenjohtajuutemme painopistealueet ovat varmasti tulleet tutuiksi eri tapaamisissanne tämän päivän aikana ja siksi en toista tässä kaikkia yksityiskohtia. Perustuslaillisen sopimuksen osalta jatkamme työtä kesäkuun Eurooppa-neuvoston linjausten pohjalta. Viime viikon huippukokouksen tuloksena energia-asiat ovat nyt säännöllisesti esillä – myös EU:n suhteissa naapureidensa ja muiden kumppaneidensa kanssa.

* * *

Eri yhteyksissä käymistäni keskusteluista kanssasi tiedän, että jaamme kiinnostuksen sellaisen kehityksen edistämiseen, joka on ihmisen ja ympäristön kannalta kestävää. Voimme tehdä yhdessä työtä, jotta tällaista kehitystä edistävät asiat saavat enemmän painoarvoa sekä EU:ssa että sen lähialueilla.

Maailma on laajempi kuin Euroopan unioni ja sen lähialueet. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää myös tehokasta multilateralismia ja tuloksellista yhteistyötä ennen kaikkea YK:ssa. Tavoitteenamme on turvallinen, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen maailma, jossa kaikkien ihmisten on sukupuoleen, uskontoon ja etnisiin juuriin katsomatta parempi elää.