Tasavallan Presidentin illallispuhe Kremlissä 7.6.2000

(muutosvarauksin)

Olen iloinen siitä, että me naapurimaiden, Suomen tasavallan ja Venäjän federaation, presidentit voimme tavata näin pian valintamme jälkeen.

Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat hyvät. Naapurisuhteina ne ovat esimerkilliset. Tämä on savutettu suomalaisten ja venäläisten yhteisellä työllä ja voimme olla siitä ylpeitä. Poliittisten päättäjien sitkeä työ sekä avoin kansalaiskeskustelu ovat parantaneet sotien ja vääryyksien haavoja ja rakentaneet sovinnon. Meillä on kaikki syy vaalia tätä yhteistä saavutustamme.

Teihin, Herra Presidentti, kohdistuu suuria odotuksia, ei vain Venäjällä vaan myös muualla Euroopassa ja maailmalla. Uudistusten edellytykset ovat tänä päivänä paremmat kuin ehkä milloinkaan aiemmin demokraattisen Venäjän historiassa. Suomi, kuten koko Euroopan unioni, tukee Venäjää sen tiellä kohti vakautta ja oikeusvaltiota.

Virkaanastujaispuheenne ajatuksia lainaten, Herra Presidentti, voin vakuuttaa, että myös Suomi toivoo vapaata, kukoistavaa, vaurasta, vahvaa ja sivistynyttä Venäjää. Historiallinen kokemuksemme on osoittanut, että itsensä kanssa sovussa elävä Venäjä on myös naapurimaiden etujen mukainen.

Venäjä kohtaa tänä päivänä Suomen ja Venäjän välisellä vilkkaalla rajalla myös Euroopan unionin. Nopeasti kasvava matkustajaliikenne ja kauppa ovat vain alkua tulevalle. Euroopan unionin laajentumisen myötä EU:n ja Venäjän välinen yhteinen raja kasvaa huomattavasti ja sen myötä myös kanssakäyminen ja kauppa lisääntyvät.

Me tervehdimme Venäjän uutta valmiutta eurooppalaisena maana tiivistää yhteistyötä Euroopan Unionin kanssa. Muistamme Teidän, Herra Presidentti, viime lokakuussa EU:n ja Venäjän huippukokouksessa Helsingissä esittelemän Venäjän EU-strategian. Se oli rakentava vastaus EU:n omalle Venäjä-strategialle.

Suomi teki 1997 aloitteen EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, jonka tarkoituksena oli muun ohella tehostaa EU:n yhteistyötä Venäjän kanssa. Olemme tyydytyksellä todenneet, että Venäjä on tarttunut tähän kädenojennukseen. Pohjoinen ulottuvuus kuvaa laajentuvan EU:n ja Venäjän kohtaamisen luomaa haastetta ja mahdollisuuksia integroituvassa Euroopassa. Pohjoisen ulottuvuuden avulla EU ajattelee ja ymmärtää uutta Venäjää.

Olen vakuuttunut siitä, että Venäjän ja laajentuvan EU:n kasvava yhteistyö ja kauppa luovat Itämeren alueella vakautta, jota me kaikki kaipaamme. Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyysneuvottelut etenevät ripeästi. Jäsenyyden myötä EU-kansalaisuuden saa aikanaan koko Baltian väestö. Uskon, että Baltian maiden venäläiset vähemmistöt rikastuttavat Unionia ja syventävät entisestään EU:n ja Venäjän välistä integraatiota ja keskinäisriippuvuutta.

Itämeri ympäristöineen on eräs Euroopan taloudellisesti nopeimmin kasvavista alueista. Ilman Venäjän panosta alueellinen kehitys ei ole kuitenkaan kestävä eikä tasapainoinen. Pietarin tieteellinen osaaminen ja sen väestön korkea koulutustaso on uinuva voimavara. EU:n ja Venäjän yhteistyö on myös tärkein keino madaltaa elintasokuiluja ja taistella ympäristöuhkia vastaan.

Kohotan maljani Teidän terveydeksi sekä uudistuvan ja demokraattisen Venäjän menestykseksi!