Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Nuorten Keskuksen 100-vuotisjuhlassa 1.12.2005

(muutosvarauksin)

Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan pohjaa vahvistettiin merkittävällä tavalla sata vuotta sitten. Kansallinen herääminen, poliittisten ja kansalaisoikeuksien tavoittelu ja niiden saavuttaminen saivat aikaan ennennäkemättömän kansanliikkeiden, yhdistysten ja muiden kansalaisten yhteenliittymien kirjon. Näiden työn ja toimeliaisuuden varassa suomalainen kansanvalta lepää vielä tänäkin päivänä.

Kansanliikkeet ovat osa suomalaista kansallista identiteettiä. Nuorten Keskuksen historia osoittaa, että näinkin vanhaksi voi kasvaa, jos uudistuu ja seuraa aikaansa. Nuorten Keskuksella on aina ollut kirkon sisällä aikaa seuraavan uudistajan rooli ja siksi se on pysynyt virkeänä uudistajana.

Kansanliikkeet ja kansalaisjärjestöt eivät ole kaikuja menneisyydestä vaan aktiivinen osa myös tämän päivän yhteiskuntaa, suomalaista demokratiaa. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten tulee olla turvattu tässä globalisoituvassa maailmassa. Lähimmäisen rakkautta, yhteisöllisyyttä tai vertaistukea ei voida ulkoistaa, eikä sitä voida markkinoilta ostaa.

Sosiaalialan järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset on meillä turvannut aina 1930-luvulta saakka Raha-automaattiyhdistys, jonka kansalaisjärjestöt alun perin itse perustivat. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan erityispiirteinä ovat aina olleet kansalaisten vahva panos heikompien tukemisessa ja yhteiskunnan vähemmistöryhmien oma aktiivisuus. Jotta globalisaation hyödyt voitaisiin jakaa tasaisemmin kaikkien kansalaisten kesken, niin meillä kuin muuallakin, tarvitaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.

Suomalaiset vanhemmat ja perheet ovat selvinneet hyvin kasvatustehtävässään maamme suurien muutosten keskellä. Maamme on läpikäynyt teollistumisen, maaltamuuton, suuren laman ja muuttumisen tietoyhteiskunnaksi. Lasten kasvatuksesta ja kasvun tukemisesta vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu. Vanhempien ja koko yhteiskunnan vastuulla on vaalia lasten oikeuksien toteutumista. Entinen UNICEFin pääjohtaja James Grant onkin sanonut osuvasti, että lasten oikeudet ovat vanhempien vastuita. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvaa, arvostusta ja kunnioitusta yksilöinä, joiden äänen on myös kuuluttava. Lapsiperheet tarvitsevat yhteiskunnan tukea kasvatustehtävässään. Lasten ja nuorten turvallisen kasvuympäristön takaaminen on meidän aikuisten tärkein tehtävä.

Suurimmalla osalla suomalaisista lapsista ja nuorista menee hyvin: he saavat rakkautta, heidät huomioidaan ja aineellinenkin elintaso on monikertainen 1800- ja 1900 -lukujen vaihteeseen verrattuna. Silti lasten ja nuorten tila ei ole maassamme niin hyvä kuin sen tulisi olla.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat jo pidemmän aikaa lisääntyneet. Myös lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet samanaikaisesti kun maa on vaurastunut ja noussut vauhdilla 1990-luvun taloudellisesta lamasta. Eräiden tutkimusten mukaan lapsistamme kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia kärsii lievistä tai vakavammista mielenterveysongelmista. Lapsiin kohdistuva tai lasten todistama väkivalta perheissä on aivan liian yleistä. Meidän tulisi tehostaa kokonaiskuvan saamiseksi lasten kokemasta väkivallasta maassamme.

Vieraillessani juuri hiljattain Helsingin poliisilaitoksella, minulla oli tilaisuus tutustua hankkeisiin, joilla tehostetaan poliisin ja muiden viranomaisten yhteistyötä lapsiin kohdistuvan ja perheväkivallan ennalta ehkäisemisessä ja pahoinpitelyrikosten tutkinnassa. Uskon, että näillä hankkeilla voidaan pystyä aikaisempaa paremmin puuttumaan väkivaltaan ja sen syihin.

On erittäin tärkeää, että perheiden kriisitilanteisiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten ongelmia tulee ehkäistä ennakolta niin, että ongelmia ei syntyisi tai ne pystyttäisiin havaitsemaan ennen vakavampia seurauksia. Nuorten Keskus tekee arvokasta työtä ehkäistäkseen ongelmien syntyä. Järjestönne Sopuavain–hanke ja Poikki! – nuoret ja perheväkivalta -projekti ovat tästä hyviä esimerkkejä. Myös Linkki–koulutusprojekti vahvistaa osaltaan perheiden omaa ongelmanratkaisua tukemalla vanhemmuutta.

Kirkon ja seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö tavoittaa tavalla tai toisella valtaosan suomalaisista. Siksi Nuorten Keskuksella seurakuntien nuorisotyön kehittäjinä on kansallisestikin merkittävä tehtävä. Nuorten Keskuksen työn merkitystä lisää myös se, että olette rohkeasti ottaneet toimintaanne mukaan myös nuoret itse. Nuorten julkilausumassa vuodelta 2004 näkyykin heidän halunsa vaikuttaa seurakuntien toimintaan ja päätöksentekoon. Julkilausumassa heijastuu myös voimakkaasti suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden sanoma; kaikki ihmiset ovat lähimmäisiämme ikään, rotuun, uskontoon tai muuhun ominaisuuteen katsomatta. Tätä kaverista välittämisen sanomaa järjestönne varmasti jatkossakin levittää.

Paljon onnea vireälle satavuotiaalle ja kaikille sen parissa työskenteleville.