Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kiipulasäätiön 60-vuotisjuhlassa Janakkalassa 18.11.2005

Me suomalaiset olemme uskoneet jo ammoisista ajoista lähtien sivistyksen voimaan. Maamme perustuslaki turvaa kaikille asukkaille sivistykselliset oikeudet. Periaate on kirkas, mutta sen käytännön toteuttaminen on ollut monien erityisryhmien kohdalla kova haaste. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen on ollut viime vuosien ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä. Kaikille suomalaisille on tärkeää, että he saavat perusopetuksen jälkeen mahdollisuuden koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja aivan yksinkertaisesti hyvää elämää varten.

Ammatillisen erityisopetuksen koulutustarjontaa ja alueellista saavutettavuutta on viime vuosina lisätty. Koulutustarjontaa on monipuolistettu perinteisten alojen lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysalan koulutuksella sekä kulttuurialan koulutuksella. Nyt myös erityisopiskelijoilla on mahdollisuus opiskella ammatillisin tavoittein musiikkia, tanssia ja kuvataiteita.

Vaikeimmin vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on lisääntynyt, vaikka edelleenkin on sekä alueellisia että alakohtaisia puutteita. Toivon, että valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suuri merkitys ymmärrettäisiin yleisesti paremmin: nehän antavat valmiuksia jokapäiväisen elämän taidoissa, selkiinnyttävät tulevaisuuden suunnitelmia ja tukevat tulevaa koulutukseen tai työhön sijoittumista. Tämä elämänvaihe on monessa suhteessa tärkeä.

* * *

Koulutus on tärkeä avain oman elämän hallintaan. Koulutus lisää osaamista ja vahvistaa yksilön omakuvaa, mutta se myös kiinnittää hänet yhteisöön ja tulevaan työn maailmaan. Jokaisella ihmisellä on tarve määritellä itse itsensä ja tavoitteensa sekä suunnitelmansa niihin pääsemiseksi. Siis yksinkertaisesti hallita omaa elämäänsä. Kuka meistä haluaisi elää yhden, muiden ennalta määräämän vaihtoehdon varassa ilman vaikutusmahdollisuuksia omaan tulevaisuuteen?

Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita lähivuosina on väestön ikääntyminen. Suhteellisen suurien ja aina entistä oleellisesti paremmin koulutettujen ikäluokkien tulo työmarkkinoille antoi yrityksille mahdollisuuden jatkuvasti kiristää työvoimaa koskevia laatuvaatimuksia. Nyt työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat ovat merkittävästi pienempiä kuin eläkkeelle siirtymässä olevat suuret ikäluokat. Kansainvälinen kilpailu on edelleen tiukkaa, mutta meillä ei ole kansantaloudellisia eikä inhimillisiä mahdollisuuksia jättää yhä suurempaa osaa kansastamme työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämän takia on tärkeää, että kaikki nuoret saavat ennen työmarkkinoille sijoittumistaan hyvän koulutuksen. Kukaan ei myöskään saisi jäädä pelkän yleissivistävän opetuksen varaan, vaan kaikilla tulisi olla ammatillisesti suuntautunut koulutus.

Koulutus on nuoren tulevaisuuden turva. Yhtä tärkeää on huolehtia kaikkien työikäisten ihmisten hyvästä osaamistasosta ja jaksamisesta työelämässä. Tavoitteemme on, että suomalaiset jatkavat työelämässä aikaisempaa pitempään. Tätä tavoitetta on vaikea saavuttaa ilman vahvaa ammatillista aikuiskoulutusta.

Aikuiskoulutuksen suuri haaste on nykyisen koulutukseen osallistuvien määrän kasvattaminen. Kansainvälisesti tarkastellen osallistumisaste on Suomessa korkea: eri tyyppiseen aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain noin 54 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Hallituksen tavoitteena on nostaa tämä osallistumisaste 60 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä.

* * *

Koulutuksen määrä ja laatu on noussut viime vuosikymmenien aikana nopeasti. Sen vuoksi eri ikäryhmien väliset koulutustasoerot ovat huomattavat: vanhemmat väestöryhmät ovat heikommin koulutettuja kuin nuoremmat. Tämän lisäksi tällä hetkellä aikuiskoulutukseen osallistuvat eniten ne, joiden koulutuspohja on jo hyvä. Koulutuksellisen tasa-arvon vuoksi olisi tärkeää kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota vähiten koulutusta saaneisiin.

Työelämän jatkuvassa muutoksessa on tärkeää, että koulutusjärjestelmässä on tarjolla riittävästi koulutusta ja osaamista myös työ- ja toimintakyvyltään heikentyneiden aikuisten tarpeisiin. Vaikka työikäisen aikuisen elämäntilanne ja elämänkokemus on toinen kuin nuoren ihmisen, on hänenkin kohdallaan kysymys siitä, että hän tarvitsee uusia eväitä oman elämänsä ja tulevaisuutensa hallintaan. Tavoitteenamme on nostaa työllisyysastetta nykyisestään. Tavoitteen toteuttaminen ei ole yksinkertaista ja sen saavuttamiseksi tarvitsemme monipuolisia keinoja. Liian moni työntekijä haluaa jo keski-iässä pois työelämästä. Työn vaatimusten ja ammattitaidon on oltava oikeassa suhteessa, mutta sen lisäksi työpaikoilla on tehtävä uudistuksia, joilla ihmiset saadaan viihtymään työssään ja kokemaan itsensä työyhteisönsä arvokkaaksi jäseneksi.

Ammatillisten erityisoppilaitosten tehtävänä on vastata vaikeimmin vammaisten ihmisten koulutuksen järjestämisestä. Samalla ne – ja siis te Kiipulan väki – autatte muita ammatillisia oppilaitoksia jakamalla tätä erityisosaamistanne. Näissä tehtävissä onnistuminen edellyttää kykyä laajaan yhteistyöhön ei vain opetustoimen sisällä, vaan myös sosiaali- ja terveystoimen sekä monien muiden tahojen kanssa.

* * *

Valtiopäivämies Kustaa Kiipulan ja hänen vaimonsa Vilhelmiinan maatilan testamenttaus tuberkuloosin vastustamistyöhön antoi alun monipuolisen Kiipulasäätiön koulutus- ja kuntoutuskeskuksen syntymiselle. Säätiön historia ja erityisesti sen alkuvaiheet kertovat, miten tärkeää on ollut kaukonäköisten, uudistushaluisten ja asialleen antautuneiden ihmisten merkitys suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Kiipulasäätiö on tehnyt vuosikymmenien ajan tärkeää työtä ihmisten työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi ja elämänhallinnan tukemiseksi.

Tänään Kiipulan erityinen vahvuus on juuri sen monipuolisuus. Se, mitä alkujaan tarvittiin omien asiakkaiden hoitamiseksi, on hyvä periaate laajemminkin toteutettavaksi. Säätiön toimintaan kuuluu laaja nuorten valmentava ja ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus. Se on maamme ainoa ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, joka on erikoistunut työ- ja toimintakyvyltään heikentyneiden aikuiskoulutukseen. Lisäksi Kiipula on merkittävä työikäisen väestön kuntouttaja. Näin Kiipulaan on syntynyt vahva osaamiskeskittymä, joka kykenee palvelemaan omia asiakkaitaan ja lisäksi toimimaan merkittävänä kansallisena ammatillisen erityisopetuksen ja kuntoutuksen asiantuntijaorganisaationa.

Vuosikymmenten ajan Kiipulassa on tehty ansiokasta työtä keskittymällä erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen kehittymiseen. Tämä työ on luonut tuhansille ihmisille mahdollisuuden toteuttaa tulevaisuuden suunnitelmiaan ja tulla oman elämänsä sankariksi.

Tahdon onnitella 60-vuotista Kiipulasäätiötä sekä sen johdossa ja luottamustehtävissä olevia ja kaikkia koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa työskenteleviä, opiskelevia ja opiskelleita sekä toivottaa kaikille mitä parhainta menestystä.