Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission Kiinan keskustelutilaisuudessa Pekingissä 26.11.2002

Kansainvälinen työjärjestö ILO asetti viime talvena globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsittelevän maailmankomission. On erittäin tärkeää tukea prosessia, jonka tavoitteena on tehdä globalisaatiosta inhimillisempi ja osallistavampi. Olen erittäin iloinen, että olette järjestäneet tämän seminaarin. Haluan nyt jakaa kanssanne muutaman ajatuksen globalisaatiosta, sen vaikutuksista ja globaalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työstä.

Globalisaation voi nähdä yleisen kansainvälistymiskehityksen jatkumona. Erona aikaisempaan kehitykseen on teknologian, erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian nopea kehitys. Yli rajojen tapahtuva kanssakäyminen on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kanssakäymisen esteitä on tietoisesti poistettu ja teknologian kehitys on omalta osaltaan vaikuttanut samansuuntaiseen kehitykseen.

Globalisaation vetureina nähdään usein yritykset. Kuitenkin kansallisvaltiot ja niiden hallitukset ovat merkittäviä toimijoita globalisaatiossa - erityisesti sen valjastamisessa - kun ne laativat kansallista lainsäädäntöä ja solmivat kansainvälisiä sopimuksia. Poistaessaan kansainvälisen kanssakäymisen esteitä hallitukset, ainakin osittain, vastaavat kansalaisten vaatimuksiin elintason ja elämän laadun parantamiseksi. Globalisaatio ei ole luonnonlaki, vaan paljolti poliittisten valintojen kautta syntyvä ja kehittyvä prosessi.

Globalisaatio nähdään ja koetaan usein ensisijassa taloudellisena ilmiönä. Talouden merkitystä ei olekaan syytä vähätellä. On kuitenkin selvää, että rajat ylittävä kanssakäyminen on monimuotoisuudessaan paljon laajempaa. Muun muassa tiedonvälityksen nopeutuminen, kulttuurillisten vaikutteiden leviäminen, matkailu ja muu ihmisten liikkuminen ja rajat ylittävät sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä osia globalisaatiokehitystä.

Globalisaatio on nimensä mukaisesti maailmanlaajuista. Kuitenkin ihmiset kokevat globalisaation omassa elämässään paikallisesti. Globaalisti toimivien yritysten markkinatkin ovat paikallisia. Globalisaatio on aina läsnä jossain. Lisääntyneen keskinäisriippuvuuden myötä paikalliset toimet vaikuttavat maailmanlaajuisesti. Paikallisesta tulee globaalia ja päinvastoin. Onkin tärkeää, että analysoidessamme globalisaation vaikutuksia tai miettiessämme globalisaation hallintaa, näkökulmamme olisi ihmiskeskeinen. Ihmiset ovat globalisaation objekteja ja samalla sen subjekteja.

Järjestimme Suomessa tätä tilaisuutta vastaavan keskustelutilaisuuden kaksi viikkoa sitten. Suomen keskustelussa vallitsi yksimielisyys siitä, että Suomi ja suomalaiset ovat menestyneet pääosin hyvin globalisaatiossa. Keskeisinä syinä tähän nähtiin aikainen integroitumisemme kansainväliseen vaihdantaan, hyvä koulutusjärjestelmämme sekä demokraattinen, ihmisoikeuksia kunnioittava ja oikeusvaltiovaltioperiaatteelle perustuva yhteiskuntamme.

Suomen kansallisena haasteena on menestyä myös huomispäivän globalisaatiossa. Kansallisessa keskustelutilaisuudessamme keskeisenä keinona tähän nähtiin koulutus ja osaaminen. Tämä onkin hyvin ymmärrettävää, koska globalisaation aikana keskeiseksi kilpailutekijäksi ovat nousseet tieto ja osaaminen.

Globalisaation häviäjiä ovat ihmiset, jotka itse tai joiden hallitukset, yritykset ja koko yhteiskunta eivät ole kyenneet sopeutumaan entistä kovempaan kilpailuun. Suurin osa näistä ihmisistä asuu kehitysmaissa. Kehitysmaiden parempi ja oikeudenmukaisempi osallistuminen globalisaatioon edellyttää lyhyellä tähtäimellä myönnytyksiä - solidaarisuutta - teollisuusmailta ja niiden kansalaisilta. Pidemmällä aikavälillä kaikki hyötyvät.

Kiina on aivan oma lukunsa globalisaatiossa. Kiinan uskomattoman nopea taloudellinen kasvu ja osallistuminen kansainväliseen kauppaan ovat tehneet Kiinasta todella merkittävän toimijan tämän päivän maailmassa. Valtiovierailullani mukana oleva Nokian pääjohtaja Jorma Ollila on todennut, että Kiina on tärkein yksittäinen maa Nokialle. Eikä Nokia ole yksittäistapaus.

Maan nopea kehitys on tietysti aiheuttanut suuria ongelmia ja haasteita Kiinan hallitukselle ja kiinalaisille yleensä. Muuttoliike kasvukeskuksiin on ollut ennen näkemätöntä eikä ollenkaan ongelmatonta. Yhtäältä sopeutuminen kansainväliseen kilpailuun on lisännyt työttömyyttä eräillä sektoreilla. Olette varmasti keskustelleet näistä asioista tänään ja olen tavattoman kiinnostunut kuulemaan minkälaisiin johtopäätöksiin olette tulleet.

Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission tavoitteena on

a) muuttaa keskustelu globalisaatiosta vastakkainasettelusta vuoropuheluksi. Nykyistä keskustelua leimaa polarisoituminen ja kapeiden näkökulmien esittäminen. Tarvitsemme keskustelua, jossa globalisaatioa lähestytään kokonaisvaltaisesti.

b) Esittää toteuttamiskelpoinen visio oikeudenmukaisesta ja kestävällä pohjalla olevasta globalisaatiosta, joka vastaa ihmisten tarpeita. Tavoitteena on globalisaatio, joka on ihmiskasvoisempi, edistää kehitystä, kasvua ja työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä. Pyrkimyksenä on siis säällistä elämää edistävä globalisaatio.

c) Tehdä aloitteita ja suosituksia siitä miten edellä mainittu visio voitaisiin toteuttaa. Suositukset olisivat suunnatut globalisaation keskeisille toimijoille: kansallisvaltioille, kansainvälisille järjestöille, yrityksille, ammattiyhdistysliikkeelle ja muulle kansalaisyhteiskunnalle. Suosituksista osa olisi välittömiä ja osa pidemmän aikavälin toimintaa edellyttäviä.

Komissiomme on mielestäni edistynyt hyvin työssään. Kolmen kokouksemme aikana olemme tulleet pitkän matkan yleiskeskustelusta entistä fokusoidumpaan, ratkaisuorientoituneeseen, keskusteluun. Ennakoimatta sen tarkemmin tulevaa raporttiamme, se tulee ilmeisesti käsittelemään muun muassa kansainvälistä kauppaa, kansainvälisiä rahoituslaitoksia, siirtolaisuutta ja kehityskysymyksiä. Tässä suhteessa on selvää, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta on parannettava ja työelämään liittyvät oikeudet turvattava nykyistä paremmin.

Haluan kiittää Lu Mai'ta tämän kansallisen keskustelutilaisuuden järjestämisestä. Olen erittäin iloinen, että sain tulla puhumaan teille. Olen erittäin innostunut komission työstä ja odotan suurella mielenkiinnolla tämänpäiväisen tilaisuuden tuloksia.