Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa 3.6.2005

Onnittelen teitä menestyksellä suorittamastanne upseerin tutkinnosta. Ylennän teidät yliluutnanteiksi ja nimitän teidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin.

***

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan perusarvojen turvaamisen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan omaan puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

Edistämme turvallisuuttamme ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspoliittisin toimin, mutta myös puolustusvoimilla on siinä tärkeä tehtävänsä. Se huolehtii tämän maan ja kansan puolustamisesta ja edesauttaa omalta osaltaan demokraattisen yhteiskunnan toiminnan turvaamista kaikissa olosuhteissa.

Turvallisuuspolitiikka on paljolti ennaltaehkäisevää toimintaa. Maan uskottava puolustuskyky on osa sitä, ja meidän tehtävämme on kehittää puolustusvoimiamme siten, että ne täyttävät tulevaisuudessakin tämän vaatimuksen.

Puolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Se on ollut hyvin toimiva, tasa-arvoinen järjestelmä, jolla on kansan laaja tuki. Asevelvollisuusikäisten suuri enemmistö suorittaa palvelun. Tämä merkitsee puolustusvoimille mahdollisuutta saada palvelukseen monipuolisen ja korkeatasoisen koulutuksen omaavia nuoria, joista tulee aikanaan yhteiskunnan eri toimintasektoreita tuntevia laadukkaita reserviläisiä.

Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on ollut voimassa kymmenen vuotta. Tänä aikana yli 3000 naista on suorittanut asepalveluksen. Määrä ei ole kovin suuri, mutta tasa-arvon kannalta tärkeä. Kokemukset naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ovat hyvät. Naiset ovat erittäin motivoituneita ja he tulevat valituiksi miehiä useammin johtajakoulutukseen ja miehistön erityistaitoja vaativiin tehtäviin. Lisäksi naisten mukaantulo asepalvelukseen on parantanut yhteistyöhenkeä kasarmeilla.

***

Teidän vastuullanne on puolustusvoimien kouluttajina varusmiesten ja -naisten hyvä peruskoulutus. Te luotte sen pohjan, jolle myöhempi koulutus rakentuu. Te luotte sen hengen ja sen toimintatavan, jolla selvitään sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Luotan, että upseerikoulutuksenne ja henkilökohtaisten taitojenne avulla selviydytte tässä vaativassa tehtävässä erinomaisesti.

***

Suomi on osallistunut rauhanturvaoperaatioihin vuodesta 1956 lähtien. Rauhanturvatehtäviin on tähän mennessä osallistunut yli 45 000 suomalaista. Tällä hetkellä noin 850 suomalaista on mukana kymmenessä operaatiossa eri puolilla maailmaa.

Kriisinhallintatehtävät ovat tärkeitä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Siksi myös Suomi osallistuu näihin operaatioihin. Osallistuminen edistää Suomen turvallisuutta. Kriisit pyritään tukahduttamaan ja niiden laajeneminen estämään. Kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen edistää niinikään joukkojemme suorituskykyä ja parantaa kotimaan puolustusta.

Suomi on parhaillaan uudistamassa kriisinhallintalainsäädäntöään vastaamaan tämän päivän olosuhteita. Tähän kuuluu Suomen osallistuminen Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin. Pääsääntönä Suomen osallistumiselle kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin säilyy YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus.

Suomi voisi jatkossa poikkeuksellisesti osallistua kriisinhallintaoperaatioon, jolla ei ole turvallisuusneuvoston valtuutusta. Edellytyksenä osallistumiselle olisi, että operaation tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen, humanitäärisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön suojaaminen YK:n peruskirjan päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännökset huomioon ottaen. Korostan vielä, että Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen kehittämisessä on kyse kriisinhallinnan kehittämisestä eikä sotatoimista.

Valtuutusasian lisäksi lainsäädäntöä on tarkoitus uudistaa suomalaisen kriisinhallintaosaston voimankäyttösäännösten ja yksittäisen rauhanturvaajan voimankäytön osalta.

***

Kansainväliset tehtävät ovat entistä selkeämmin osa upseerin uraa. Toivon, että suhtaudutte avoimella mielellä mahdollisuuksiin osallistua kriisinhallintatehtäviin.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat!

Kiitän teitä ansiokkaasti suoritetusta työstä. Olette jälleen osoittaneet, että suomalainen upseerikoulutus on korkeaa kansainvälistä tasoa. Olette opetus- ja johtamistoiminnallanne antaneet nuorille upseereille mallin, jolla voi menestyä upseerin vaativassa ammatissa. Toivotan teille menestystä tehtävässänne.