Tasavallan presidentti Tarja Halosen päätössanat Jeddan kauppakamarin talousseminaarissa 23. lokakuuta 2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Olen iloinen voidessani vierailla Saudi-Arabiassa ja puhua tässä tärkeässä tilaisuudessa arvovaltaisen yleisön edessä.

Suomen ja Saudi-Arabian väliset suhteet ovat erinomaiset. Käsitykseni mukaan pyrimme tulevaisuudessa vielä tiivistämään niitä kaikilla aloilla — niin politiikan, talouselämän, korkeakoulutuksen kuin kulttuurinkin. Toivon, että vierailuni yhdessä korkean tason liike-elämän ja asiantuntijoiden valtuuskunnan kanssa osoittaa, että suhtaudumme tähän vakavasti.

Saudi-Arabian hallituksen kauaskantoiset talouden uudistamiseen tähtäävät suunnitelmat ovat vaikuttavia. Economic City -projektit, teollisuuden monipuolistaminen ja infrastruktuurin kehittäminen vahvistavat talouden dynamiikkaa. Lisääntyneet julkiset investoinnit ovat kohentaneet talouselämää ja vaikuttaneet myönteisesti koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Me suomalaiset haluammekin onnitella teitä siitä, että nämä pyrkimykset ovat tuottaneet vahvaa kasvua ja nostaneet Saudi-Arabian korkealle erilaisissa kansainvälisissä liike-elämän vertailuissa.

Haluaisin vielä mainita Suomen näkökulmasta muutamia maailmanlaajuisia haasteita, joista on varmaankin puhuttu täällä jo aiemmin. Näitä ovat avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden vahvistaminen, kestävä ympäristökehitys ja yhteiskunnallinen tasa-arvo.

Suomi on vahvasti monenkeskisen järjestelmän kannalla ja kehottaa kaikkia WTO:n Dohan kierroksen neuvottelukumppaneita osoittamaan joustavuutta ja poliittista tahtoa kierroksen loppuun saattamiseksi. Kannustamme kaikkia sidosryhmiä pyrkimään entistä korkeampiin tavoitteisiin uusien markkinoiden avaamiseksi pelkän olemassa olevien käytäntöjen vahvistamisen sijaan. Suomi tukee vahvasti Saudi-Arabian pyrkimyksiä saada EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston vapaakauppaneuvottelut päätökseen GCC-puheenjohtajuutensa aikana.

Suomea pidetään usein esimerkkinä maasta, joka on saanut aikaan demokraattisen yhteiskunnan ja kestävän talouskasvun. Nykyään Suomi sijoittuu kärkisijoille monissa kansainvälisissä vertailuissa, muun muassa kilpailukyvyn, kestävän ympäristökehityksen, teknologian, tieteen ja teollisuuden yhteistyön ja tutkimus- ja kehitysrahoituksen alalla.

Olemme saavuttaneet tämän aseman hyödyntämällä kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia, avointa investointiympäristöä ja globalisaation mahdollisuuksia. Kilpailu ja avoimet markkinat ovat vauhdittaneet innovaatioita, tehokkuutta ja tuottavuutta, ja monet suomalaiset yritykset ovatkin tätä nykyä globaaleja markkinajohtajia alallaan. Me tiedämme, että Suomi on pieni maa, ja emme mitenkään pysty kilpailemaan määrässä, ainoastaan laadussa.

Jäsenyys Euroopan unionissa on myös antanut sysäyksen Suomen taloudelle. EU tarjoaa meille laajemmat sisämarkkinat ja ponnahduslaudan maailmanmarkkinoille. Vertaan EU:ta usein laivastoon, jossa pienemmät ja suuremmat alukset purjehtivat yhdessä myrskyisillä merillä tarjoten turvaa ja tukea toisilleen. Suomen kannalta unioni on varmastikin ollut tukea antava laivasto. Toiveemme onkin, että kaikkia tämän EU:n laivaston aluksia ylläpidetään huolellisesti.

Suurin taloudellinen haaste on kuitenkin meille kuten kaikille muillekin maille aseman ja vaurauden säilyttäminen maailmanmarkkinoiden yhä kiristyvässä kilpailussa. Meidän on ponnisteltava pitääksemme liiketoimintaympäristömme mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta yritykset pystyvät säilyttämään kilpailukykynsä ja menestymään. Menestystekijöihimme on viime vuosikymmeninä luettu myös kykymme tehdä tehokkaasti uudistuksia silloin, kun niitä on tarvittu.

Yksi merkittävä menestystekijä Suomen talouspolitiikassa on keskittyminen koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen, joita on meillä perinteisesti arvostettu suuresti. Koulutusjärjestelmämme perustuu tasapuolisten oppimismahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille asuinpaikasta, sukupuolesta, taloudellisesta asemasta, kulttuuritaustasta ja äidinkielestä riippumatta. Erityistä huomiota on maassamme kiinnitetty elinikäiseen oppimiseen.

Tulevaisuuden talouskasvu edellyttää myös panostamista inhimillisiin voimavaroihin ja vahvan osaamispohjan luomista. Tämän vierailun aikana on käynyt selväksi, että myös Saudi-Arabian hallitus on päättänyt korostaa koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen tarvetta keskittämällä merkittävästi voimavaroja sellaisen järjestelmän luomiseen, joka vastaa kansakunnan tarpeita ja tukee tulevaisuuden talouskehitystä. Voin vain kannustaa teitä tässä prosessissa, ja kerron mielelläni Suomen kokemuksista tällä alueella. Sijoittaminen ihmisiin kannattaa.

Keskusteltaessa maailman tulevaisuuden haasteista on olennaista ottaa huomioon kestävä ympäristökehitys. Meidän on tunnustettava, että päästöjen lisääntyminen vaatii kansainvälisiä toimia. Yhteisiä toimia voivat olla teknologian siirron edistäminen ja tehokkaiden ja puhtaampien menetelmien käyttö sekä olemassa olevia menetelmiä parantamalla että uusia, innovatiivisia menetelmiä kehittämällä. Suomessa ei ole öljyä, maakaasua tai kivihiiltä, joten maa on tuontienergian varassa. Suomi on tämän vuoksi hyvin pitkällä puhtaiden teknologioiden kuten esimerkiksi korkean energiatehokkuuden kehittämisessä.

Palatakseni kahdenvälisiin suhteisiin, uskon yritysmaailman olevan avainasemassa talousyhteistyön kehittämisessä Suomen ja Saudi-Arabian välillä. Taloudelliset siteet maidemme välillä kehittyivät jo 1960-luvulla, jolloin suomalaiset rakennus- ja insinöörialan yritykset aloittivat toimintansa Saudi-Arabiassa.

Maidemme välisen kaupan kasvaessa Saudi-Arabiasta on tullut yksi suomalaisten yritysten merkittävimpiä vientimaita Euroopan ulkopuolella. Maamme ovat aktiivisesti edistäneet keskinäisten taloussuhteiden kehittämistä, mutta hyödyntämättömiäkin alueita vielä on.

Kaupankäynnin ja investointien lisäämiselle Suomen ja Saudi-Arabian välillä löytyy mahdollisuuksia useilta aloilta, kuten energia- ja ympäristöteknologian alalta, ympäristön seurannasta, infrastruktuurista ja logistiikasta, viestintäverkoista, kaivos- ja metalliteollisuudesta, prosessiteknologiasta sekä näihin liittyvistä palveluista. Monilla muilla palvelualoilla on myös kasvupotentiaalia.

Suomea pidetään sijaintinsa vuoksi usein porttina Euroopan ja Aasian välillä. Tämä voi tarjota mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteistyömahdollisuuksia on runsaasti ja toivotan saudiarabialaiset investoinnit lämpimästi tervetulleiksi Suomeen.

Tähän vierailuun osallistuva korkean tason valtuuskunta edustaa useita suomalaisen liike-elämän vahvan osaamisen alueita ja korostaa Suomen yritysten halua vahvistaa yhteistyötään Saudi-Arabian yritysten kanssa. Tiedän, että valtuuskunta on ollut hyvin kiireinen kahden viime päivän aikana tavatessaan hallituksen edustajia ja täkäläisen liike-elämän edustajia, ja olen varma siitä, että näistä tapaamisista seuraa hedelmällistä yhteistyötä.

Lopuksi haluan kiittää lämpimästi isäntiämme, Jeddan kauppakamaria, heidän pyrkimyksistään kehittää Suomen ja Saudi-Arabian välisiä suhteita ja heidän panoksestaan tämän vierailun onnistumiseen. Toivotan teille antoisaa ja mukavaa iltaa.